Kuopion kaupunki kuuluu Suomen vanhimpiin ja sillä on ollut merkittävä asema jo varhaisista ajoista alkaen. Kaupungin perustajana pidetään kuvernöörikenraali Peter Brahea, mutta varsinaisesti sille ei kuitenkaan myönnetty kaupungin statusta kuin vasta marraskuussa 1775, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III julisti sen virallisesti kaupungiksi. Tämän vuoksi vielä tänäkin päivänä 17.11.1775 pidetään Kuopion virallisena perustamispäivänä.
Venäjän vallan aikana vuodesta 1809 aina itsenäistymiseen saakka Suomella oli autonominen asema Venäjän suurruhtinaskunnassa. Koska maan tärkeimmät kaupungit Helsinki ja Turku sijaitsivat toisella puolella maata, koko Itä-Suomen alue ja sen suurimmaksi kaupungiksi kasvanut Kuopio hyötyivät suuresti maan nopeasta kehityksestä esimerkiksi liikenneyhteyksien suhteen. Saimaan kanaalin rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 1856, jolloin Kuopiosta saattoi helpommin lähteä maailman merille. Myös Savon rautatie saavutti Kuopion vuonna 1889, joka vaikutti merkittävästi talven tavara- ja henkilöliikenteeseen. Saimaan kanavalla ja Kuopion rautatieasemalla onkin ollut hyvin merkittävä rooli Kuopion kehittymisessä ja laajenemisessa. Kuopio on laajentunut etenkin viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 1969 Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin ja vuonna 1979 Riistaveden kunnasta tuli osa kaupunkia. 2000-luvulla Kuopioon on liitetty myös Vehmersalmen, Karttulan, Maaningan ja Juankosken kunnat.
Suomen itsenäistyessä vuonna sata vuotta sitten väestönkasvu oli jyrkässä nousussa. Kuopio kehittyi väkiluvun kasvun myötä ja yhä useammilla alkoi näkyä myös Kuopiossa autoja katukuvassa. Sota-aikoina ja niiden jälkeen kaupungissa rakennettiin jatkuvasti uutta, joten kuopiolaiset pääsivät nauttimaan esimerkiksi elokuvateatterista, perinteisestä teatterista, Väinölänniemen urheilukentistä sekä tietenkin kaupungin maamerkiksi muodostuneesta Puijon hiihtokeskuksesta, joka on vielä tänäkin päivänä kaupungin ylpeys.
Siinä missä 1900-luvun ensimmäistä puoliskoa leimasi Kuopion nopea kehittyminen ja väkiluvun hurja nousu, alkoi tilanne muuttua 50-luvun loppuun mennessä. Yhä useampi alkoi siirtyä Kuopiosta muuttovirran mukana etelään, jolloin väestönkasvukin Kuopion kaupungissa hidastui merkittävästi. Tätä paikkasi se, että Kuopioon perustettiin Kuopion yliopisto 60-luvun puolessavälissä, joka houkutteli opiskelijoita myös muualta maasta. Tänä päivänä Kuopio on hyvin erinäköinen paikka kuin mitä se oli vielä puoli vuosisataa sitten. Kaupunkikuva on muuttunut paljon ja yhä useamman puutalon on vuosien saatossa korjannut moderni kerrostalo tai omakotitalo.
Lue myös: Lasten Kuopio
Upeat näkymät Puijolta
Eräs maamme kuuluisimmista ja vanhimmista matkailukohteista on tietenkin Kuopion ylpeydenaiheisiin kuuluva Puijo. Puijonmäellä oli tapana käydä ihailemassa maisemia jo 1800-luvun alussa. Kuopiolaisille Puijosta muodostui suosittu näköalapaikka, jonka huipulta saattoi ihailla kaskien ja hakkuualueiden peittämien rinteiden halki pitkälle yli järvimaisemien. Puijo alueenakin on aina ollut luonnoltaan rikasta ja monipuolista, joten siellä on jo yli 150 vuoden ajan harjoitettu luonnontieteellistä tutkimusta. Puijo on luonnonsuojelualue, jonka alueesta 63 hehtaaria on rauhoitettu. Tästä kolme hehtaaria on aarniometsää, joka pidetään luonnontilassaan. Puijon maine kauniina näköalapaikkana kiiri eri puolille maata, joten se tunnettiin muuallakin kiehtovana matkakohteena jo 1850-luvun puolivälissä.
Kuopiolle Puijo on ollut merkittävä paikka, jonka vuoksi se näyttäytyykin monessa yhteydessä Kuopion symbolina tai kaupungin tärkeimpänä maamerkkinä. Jo yli sadan vuoden ajan Kuopiota on kuvattu siten, että taustalla häämöttää Puijo. Suosittuja ovat olleet myös erilaiset postikortit ja kuvat, joissa on kuvattu Puijosta käsin maisemia sekä Kuopion kaupungista että alueen järvien, saarien ja kukkuloiden täyttämästä luonnosta. Maisemat ovat inspiroineet monia taiteilijoitakin ja tästä kielivät lukemattomat Puijo-aiheiset maalaukset ja muut taideteokset sekä kirjat, joissa kuvaillaan Puijoa.
Vaikka Puijolta avautuu jo sellaisenaan upeat näkymät ympäristöön, päätettiin kukkulan laelle rakentaa näkötorni, jotta näkymät olisivat entistäkin mahtavammat. Vuonna 1856 rakennettiin Puijon huipulle puusta valmistettu näkötorni, joka oli varsinainen ilmestys ja puheenaihe paikallisten keskuudessa. Vuonna 1906 torni korvattiin vieläkin korkeammalla tiilivalmisteisella tornilla, joka puolestaan purettiin kun paikalle rakennettiin betonista rakennettu torni vuonna 1963. Tämä betonivalmisteinen torni on säilynyt nykyisellään tähän päivään saakka ja houkuttelee vuosittain kymmeniätuhansia vierailijoita ihailemaan Kuopion alueen kauniita kaupunki-, metsä- ja järvimaisemia.
Nykyään moni suomalainen yhdistää Puijon tornin urheiluun ja ennen kaikkea mäkihyppyyn. Puijo onkin toiminut talviurheilukeskuksena jo noin sadan vuoden ajan. Alussa Puijon alueella kelkkailtiin ja hiihdettiin, mutta sittemmin päärooliin nousivat laskettelu sekä mäkihyppy. Puijon hyppytornin sijainti Kuopiossa on tehnyt paljon hyvää kaupungin urheilutoiminnan suhteen. Kuopiosta ja sen alueelta onkin ponnahtanut maailman tietoisuuteen monia nuoria mäkihyppääjiä vuosikymmenten saatossa.
Lue myös: Kuopio tutuksi